top of page
Harjoittelu II
Siilaisen kuntoutumiskeskus
Neurologinen kuntoutumisosasto
3/2020 - 4/2020
Siilaisen kuntoutumiskeskuksessa asiakkaat saavat lyhytaikaista vaativaa kuntoutusta esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön tai vaativan kirurgista hoitoa vaativan vamman jälkeen. Kuntoutumiskeskuksessa tarjotaan geriatrista kuntoutusta, neurologista kuntoutusta, kirurgista kuntoutusta sekä akuuttikuntoutusta. Keskuksessa tarjotaan myös palliatiivista hoitoa sekä saattohoitoa.
Neurologisella osastolla toimii kaksi toimintaterapeuttia. Toimintaterapeutin työnkuvaan kuuluu toimintaterapeuttisen arvioinnin tekeminen, kuntoutuksen suunnittelu ja toteutus, sekä jatkosuositusten tekeminen asiakkaan toimintakyvyn sekä mahdollisen jatkokuntoutuksen tarpeen perusteella. Toimintaterapeutin työnkuvaan kuuluu myös kotikäynti asiakkaan luokse tarvittavien kodin muutostöiden ja ympäristön arvioinnin suorittamiseksi.
Moniammatillinen työskentely
Neurologisella osastolla kuntoutus tapahtuu moniammatillisesti. Moniammatilliseen tiimiin kuuluvat lääkäri, sairaanhoitajat, toimintaterapeutit, fysioterapeutit, puheterapeutti, neuropsykologi ja sosiaalityöntekijä. Osastolla toimii myös hengitysvajetiimi hengitysvajauspotilaita varten.
Moniammatillisissa tiimeissä pidetään päivittäin seisontapalavereita, joilla varmistetaan tiedonkulku ammattilaisten välillä. Jokaiselle asiakkaalle on valkotaululla oma sarake, josta käy ilmi asiakkaan alkutilanne, liikkumisen ja siirtymisen apuvälineet, avuntarve (1/2/3 hoitajaa) siirtymisissä käytettävät apuvälineet. Tämän lisäksi jokaisen asiakkaan huoneessa on pienempi valkotaulu, jonne lisätään esimerkiksi ortoosihoidon ohjeet ja ortoosien kuvat, jotta jokainen tiimiin kuuluva tietää, milloin ja mitä ortooseja asiakkaalle käytetään.
Viikottaisissa kuntoutuspalavereissa käsitellään asiakkaiden kuntoutumista yksityiskohtaisemmin, ja jokaisen ammattilaisen mielipidettä kuullaan. Palaverien avulla mahdollistetaan tiedonkulku, yhtenäinen päätöksenteko sekä asiakkaan kuntoutukseen ja kotiutumiseen liittyvien asioiden edistäminen Nämä kuntoutuspalaverit eroavat seisontapalavereista siten, että mukana on myös sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa muita asiakkaan tilanteen kannalta oleellisia henkilöitä, ja asiakkaan asioita käsitellään kokonaisvaltaisesti.
Kuntoutuspalaverien lisäksi toteutettiin omaispalavereita, joiden avulla perhe tai läheiset pääsivät jatkotoimien ja kuntoutuksen suunnitteluun mukaan. Covid-19 tilanteen takia ne hoidettiin pääasiassa etäyhteydellä. Pääsin osallistumaan yhteen omaispalaveriin joka toteutettiin juuri ennen Covid-19 tilanteen alkua paikan päällä.
Toimintaterapia-arviointi
Toimintaterapia-arvioinnissa osastolla tehdään selvitys elämäntilanteesta ja aivotapahtumaa edeltävästä toimintakyvystä tutustumalla asiakkaan dokumentteihin ja haastattelemalla asiakasta ja mahdollisesti asiakkaan lähipiiriä. Joskus puheen häiriöiden takia asiakkaan haastattelu voi olla haastavaa.
Arvioinnilla selvitetään asiakkaan toimintakykyä päivittäisissä toiminnoissa, sekä tutustutaan asiakkaaseen ja arjen kannalta merkityksellisiin toimintakokonaisuuksiin, kuten vapaa-aikaan, työhön ja toimeentuloon. Arvioinnilla pyritään selvittämään asiakkaan kotielämään ja asiointiin liittyvät tekijät, kuten kuinka kaukana palvelut ovat. Siinä selvitetään myös asiakkaalle merkityksellisiä ympäristöjä ja liikkumisen kannalta tärkeitä elementtejä, kuten portaita tai kynnyksiä. Arvioinnilla selvitetään myös asiakkaan sosiaalista ympäristöä sekä tukiverkostoa. Arviointiin kuuluu itsestä huolehtimisen arviointi: wc-toiminnot, peseytyminen, pukeutuminen, syöminen ja liikkuminen.
© Joshua F. Madison/ Unsplash.com
Palapelin avulla voidaan arvioida mm. visuomotorista organisointia sekä toispuolihuomioimattomuutta eli neglect- oiretta.
Arvioinnilla selvitetään mm. asiakkaan orientaatiota aikaan, paikkaan, tilanteeseen ja aivotapahtumaan. Toimintaterapeutti arvioi kehon hahmotusta, praksiaa, asentotuntoa ja visuo-motorista organisointia, jota selvitetään esimerkiksi kellotaulun piirtämisellä tai palapelin kokoamisella. Arvioidaan muistitoimintoja, toiminnanohjausta, tarkkaavuutta, neglect-oiretta sekä agnosiaa (visuaalinen, taktiilinen, auditiivinen). Kuntoutuksessa otetaan huomioon afasioiden, dysartian ja oiretiedostamattomuuden vaikutukset toimintakykyyn. Arvioinnilla selvitetään asiakkaan spatiaalista hahmottamista osastolla. Toimintaterapeutti selvittää asiakkaan kätisyyden sekä arvioi käden toimintakykyä: passiiviset ja aktiiviset liikelaajuudet olka- kyynär- ja rannenivelistä, käden ja sormien aktiiviset liikkeet kuten ekstensio-fleksio, deviaatiot ja rotaatiot. Arvioidaan käden tuntoa ja jos tunto on heikentynyt, selvitetään tarkemmin missä ja miten paljon tunnottomuutta on verrattuna terveeseen käteen.
Interventiot neurologisten kuntoutujien kanssa
Harjoittelimme asiakkaiden kanssa päivittäisiä toimintoja, kuten siirtymisiä, pukemista, hampaiden pesua sekä peseytymistä ja wc-toimintoja. Tavoitteita muokattiin kuntoutusjakson edetessä niin, että käden toimintakyvyn parantuessa käden toiminnallisuutta ja käyttöä lisättiin mahdollisimman paljon päivittäisissä toiminnoissa. Harjoittelimme ympäristön havainnointia, toimimista sisätiloissa ja siirtymisiä paikoista toiseen. Harjoittelimme myös ulkotiloissa liikkumista ja kartan mukaan toimimista, simuloiden esimerkiksi kauppaan menoa, roskien vientiä tai navigaattorin seuraamista. Covid-19 tilanne esti oikeiden asiointitilanteiden harjoittelun esimerkiksi kaupassa tai kuntoutumiskeskuksen kahvilassa tai kirjastossa. Kuntoutukseen kuului myös oleellisesti ortoosihoito sekä pienapuvälineiden tarpeen arviointi, käyttöönoton ohjaus ja harjoittelu.
Harjoittelimme keittiötoimintoja kuten kahvin keittämistä, välipalan tekoa ja ruoan laittoa. Samalla harjoittelimme näönvaraista hahmottamista sekä toiminnanohjausta, ja harjoittelimme toimimaan ja kompensoimaan mahdollisesti heikentynyttä yläraajan toimintakykyä. Etsimme apuvälinein helpottavia ratkaisuja ruokailuun, kynätyöskentelyyn tai puhelimen käyttöön. Harjoittelimme myös puhelimen käyttöä, kynätyöskentelyä, sekä hienomotorisia taitoja sekä visuomotorisia taitoja erilaisin kädentaitoja vaativien askartelujen ja pelien avulla.
Valmistin harjoittelupaikkaan kalastuspelin, jonka avulla voidaan vahvistaa mm. silmän-käsiyhteistyötä, hahmottamista, visuaalista erottelukykyä sekä visuomotoriikkaa.
Photo by Nathan Duncan on Unsplash.com
Covid-19 tilanne rajoitti kuntoutujien sosiaalisten taitojen tukemista, sillä läheisten vierailut olivat osastolla kielletty. Myöskään yhteisissä tiloissa ei saanut kokoontua, ja ruokailu tapahtui välillä täysin omissa huoneissa. Välillä rajoitettu määrä sai kerrallaan olla päiväsalissa ruokailemassa.
Teimme käden passiivisia liikeharjoitteita toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja käden valmistelemiseksi esimerkiksi spastisuuden takia. Aktiivisia valmiustason harjoitteita tehtiin sormien deviaatioilla, sormien fleksio-ekstensiolla, ranteen deviaatioilla ja fleksio-ekstensioilla. Kyynärvarren harjoitteilla fleksio-ekstensiosuunnassa sekä käden rotaatioharjoitteilla. Apuna käytettiin pallon vieritystä sekä lieriöotetta.
Puhelimen käytön harjoittelua prosessitaitojen vahvistamiseksi aivotapahtuman jälkeen.
Teimme käden kuntoutusta ja tuntoharjoitteita myös toiminnan valmiustasolla. Teimme tuntoharjoitteita pyyhkeellä kitkan avulla. Hyödynsimme lämpötilojen vaihtelua kylmäpakkauksen avulla. Käytimme erilaisia piikkipalloja sekä tuntostimulaatioon tarkoitettuja piikkirullia. Useille asiakkaille annettiin omatoimisiin tuntoharjoitteisiin kynsiharja, joka oli sopivan jämäkkä antaakseen tarpeeksi tuntostimulaatiota. Monet asiakkaat saivat itsenäisiä valmiustason harjoitteita terapiavahaa hyödyntäen. Valmiustason harjoitteiden rinnalla tehtiin kompensoituja toimintataitojen harjoitteita, esimerkiksi liukuoven avausharjoituksia hemi-puolella, käden käyttöä hanan avaukseen ja paidan kauluksen kiinni pitämiseen napittaessa.
Photo by Conscious Design on Unsplash.com
Käden tuntoharjoitteita painetuntemuksilla. Tuntoa aktivoivissa harjoitteissa yhdistyvät asiakkaan näköaistitieto sekä erilaiset tuntoaistimukset.
Ortoosit, apuvälineet sekä painetekstiilit
Harjoittelujaksolla pääsin tutustumaan lepolastojen ja rannelastojen käyttöön hemiplegia-kuntoutujien käden kuntoutuksessa. Muutamalla asiakkaalla oli myös käytössä olkatuki. Teimme yksilöllisiä lepolastoja yhteistyössä avopalveluiden toimintaterapeutin kanssa osaston kuntoutujille. Valmistimme yksilöllisiä ortoosiratkaisuja tarvittaessa. Lastojen kuntoa ylläpidettiin pesemällä, sekä vaihtamalla kiinnitysnauhoja. Usein valmiiden SOT-lepolastoihin vaihdettiin kiinnityskankaan sijasta remmit, jotta pleeginen käsi pysyy paremmin paikallaan. Muutamalle kuntoutujalle otettiin käyttöön painehanska turvotuksen vähentämiseksi sekä toiminnallisuuden edistämiseksi. Tutustuin myös itsenäisesti muihin painetekstiileihin, kuten paitojen käyttöön arpihoidossa.
.jpeg)
Erikoissairaanhoidossa pääsin tutustumaan erilaisiin yksilöllisiin ortooseihin sekä valmistusmateriaaleihin. Tutustuin myös valmiisiin ortoosiratkaisuihin, kuten pikkunivelten ortoosit, erilaiset lastat ja rannetuet, esimerkiksi CMC-rannetuki. Sovitimme Raynaudin oireesta kärsivälle reumaatikolle akkukäyttöisiä lämpöhanskoja ulkokäyttöön, sillä lämpötilojen lasku aiheutti asiakkaalle valkosormisuutta ja vaikeutti hänen työmatkapyöräilyään. Toiselle asiakkaalle sovitettiin sormitukia pikkunivelten hypermobiliteetin aiheuttaman kuormituksen ehkäisyyn.
Sain osallistua kaularankaortoosityöpajaan jossa kaksi toimintaterapeuttia minun lisäkseni harjoittelivat kaularankaortoosin tekemistä. Pääsimme harjoittelemaan ortoosien teon vaiheita toisillamme. Kaikki saivat olla ortoosin tekijän, asiakkaan sekä avustajan ja "kuristajan" paikalla.
Kiitos Elina & Kaisa ja tiimin toimintaterapeutit!
Tavoitteet ja ohjaajien palaute
Harjoittelujakson osaamistavoite (STTTP)
Tavoitteenani on oppia aivoverenkiertohäiriöistä ja aivovammoista, sekä mitä tämän asiakasryhmän toimintaterapia ja tyypilliset interventiot ovat.
Tutustuin etukäteen yleisesti neurologisiin sairauksiin, kuten aivotapahtumiin, selkäydinvammoihin, Parkinsonin tautiin ja Ms-tautiin. Olen harjoittelujakson aikana oppinut paljon hemiplegia-asiakkaiden kuntoutuksesta. Olen päässyt tekemään yksilöllisiä lepolastoja, sovittamaan valmislastoja, tukia ja painetekstiilejä. Olen päässyt seuraamaan myös fysioterapeuttien työtä mm. liikkumisen edistämisessä ja asennon ja tasapainon ylläpitämisessä.
Olen oppinut tyypillisistä neuropsykologisista oireista, niiden tunnistamisesta, arvioinnista ja kuntoutuksesta. Olen työskennellyt kuntoutujien kanssa joilla on ollut mm. neglect-oireita, apraksiaa, afasiaa, dysartriaa, agnosiaa, oiretiedostamattomuutta tai tarkkaavaisuuteen liittyviä haasteita. Toiminnanohjauksen ongelmat olivat yleisiä ja kuntoutujilla oli myös näkökenttäpuutoksia.
Olen oppinut käden valmiustason kuntoutuksesta, erilaisista harjoitteista sekä liikkeistä. Olen oppinut käsittelemään pleegistä sekä spastista kättä. Olen oppinut toteuttamaan tuntostimulaatiota. Olen myös oppinut kuinka näitä valmiustason harjoitteita voi ujuttaa varsinaiseen toimintaan esimerkiksi keittiötoiminnoissa tai askartelussa.
Palautetta harjoittelupaikasta (Elina & Kaisa):
"Opiskelija näki monenlaisia kuntoutujia, joilla kaikilla neurologinen tapahtuma taustalla. Sai nähdä ja työskennellä yhdessä useamman toimintaterapeutin kanssa, jolloin näki erilaisia tapoja toimia. "
Harjoittelujakson osaamistavoite (SOTVU)
Ymmärrän, mitä on terapeuttinen vuorovaikutus (miten kohtaan asiakkaan, kommunikoin, motivoin ja kannustan, miten varmistan, että asiakas saa äänensä kuuluviin).
Olen oppinut harjoittelun aikana terapeuttisesta vuorovaikutuksesta asiakkaan kanssa, jolla on kielellisiä haasteita. Alkuun jännitin tilanteita, joissa tiesin että en välttämättä ymmärtäisi asiakasta täysin ja pohdin, kuinka voin varmistaa että asiakas saa äänensä kuuluviin.
Olen oppinut paljon kysymyksenasettelusta, sekä erilaisista tyyleistä joilla asiakkaalta voi saada vastauksen. Olen myös oppinut antamaan miettimisaikaa ja vastausaikaa, mutta myös tarvittaessa avustaa ja etsiä oikeita sanoja asiakkaan kanssa.
Olen päässyt kohtaamaan asiakkaita osastokuntoutuksen ympäristössä ja toimimaan asiakkaiden kanssa terapiatilanteissa. Olen myös oppinut, kuinka tärkeää ovat selkeät ohjeet ja oman toiminnan johdonmukaisuus terapiatilanteissa neurologisen kuntoutujan kanssa.
Olen tunnistanut itsestäni piirteitä, joita olen hyödyntänyt tiettyjen asiakkaiden kanssa terapeuttisen suhteen luomiseksi. Olen myös havainnoinut muiden terapeuttien toimintaa ja vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa ja pyrkinyt hyödyntämään oppimaani myös omassa työssä.
Palautetta harjoittelupaikasta (Elina & Kaisa):
"Opiskelija onnistui luomaan hyvän vuorovaikutuksen mm. epätavanomaisella tavalla vuorovaikutuksessa olevan kuntoutujan kanssa, joka tarvitsi erityistä kannustusta toimintaterapiassa etenemiseen. Vahvuutena opiskelijalla on positiivinen rauhallisuus. "
Harjoittelujakson osaamistavoite (STTVT)
Tavoitteenani harjoittelun aikana on päästä harjoittelemaan rakenteista kirjaamista ja toimintaterapianimikkeistön hyödyntämistä. Tavoitteenani on myös tutustua harjoitteluorganisaationi (Siunsote) käytäntöihin ja kirjausten vaatimuksiin.
Olen päässyt tutustumaan toimintaterapiakirjauksiin ja kirjaustyyleihin. Harjoittelupaikassa käytetään myös melko yhtenevästi toimintaterapianimikkeistöä alkuarvioinnissa, terapiassa sekä loppuarvioinnissa.
Olen päässyt tutustumaan myös neurologin, fysioterapeutin, hoitotyön sekä puheterapeutin kertomuksiin, ja oppinut etsimään ja löytämään toimintaterapeutin työhön olennaiset tiedot muiden ammattiryhmien kirjauksista.
Olen itse päässyt kirjaamaan alkuarviointia, sekä kuntoutuksen kirjauksia Mediatri-potilastietojärjestelmään. Olen päässyt myös tilastoimaan terapiakertomuksia. Olen oppinut kuvaamaan toimintakykyä sekä toteutettua terapiaa. Koen että kirjauksissa on vielä tarkennettavaa, en aina osaa arvioida onko tieto oleellinen kirjata ylös vai voiko sen jättää kirjaamatta.
Palautetta harjoittelusta (Elina & Kaisa):
"Opiskelija on tehnyt harjoittelun aikana paljon kirjauksia, joista otti vastuun, ja kirjaukset olivat asiallisia. Vahvuutena oli nopea oppiminen ja muutoksiin positiivisesti suhtautuminen."
Harjoittelujakson osaamistavoite (YHTTY)
Tavoitteeni on oppia työyhteisöstä ja sen käytännöistä, moniammatillisesta yhteistyöstä sekä toimintaterapeutin työnkuvasta.
Olen päässyt tutustumaan Siun soten terapiapalveluihin kokonaisuutena. Harjoitteluni muutettiin työsuhteeksi joten olen ollut työntekijästatuksella mukana kaikissa työyhteisön ja työtiimin palavereissa. Olen myös tutustunut moniammatilliseen yhteistyöhön ja kuinka toimitaan yhdessä kuntoutuksen edistämiseksi.
Olen tutustunut neurologisen osaston toimintaterapeuttien työnkuvaan, mutta myös avopuolen toimintaterapeuttien työhön. Pääsin päiväksi tutustumaan myös erikoissairaanhoidon toimintaterapeuttien työhön.
Olen oppinut neurologisen kuntoutujan palvelumuotoilusta, sekä minkälaisia tahoja sekä ammattilaisia siihen kuuluu, ja kuinka kuntoutujan asioita käsitellään organisaatiossa.
Palautetta harjoittelupaikasta (Elina & Kaisa ):
"Opiskelija solahti yhteisöön hyvin. "
bottom of page