top of page
Harjoittelu IV
Jyväskylän kaupungin lasten toimintaterapia
8/2021 - 10/2021

Jyväskylän kaupungin lasten toimintaterapia tarjoaa toimintakyvyn arviointeja sekä kuntoutusta 16-ikävuoteen asti lapsen kehityksen ja toimintakyvyn tukemiseksi. Toimintaterapian tavoitteena on mahdollistaa arkintoimintoihin osallistumista sekä tukea sosiaalisia taitoja. Lasten toimintaterapiassa tehdään pääasiassa toimintaterapia-arviointeja, lyhyitä terapiajaksoja sekä lähiympäristön ohjausta ja neuvontaa. Harjoittelunohjaajani toimi sensorisen integraation erikoistumiskoulutuksen saanut SI-terapeutti. SI-toimintaterapia-arviointiin ohjautuvat lapset, joilla havaitaan poikkeavaa reagointia aistimuksiin tai aistitiedon käsittelyn pulmia.
Pääsin havainnoimaan ja harjoittelemaan arviointimenetelmien käyttöä,
arviointitilanteiden ohjausta sekä toiminnan havainnointia. Pääsin kirjaamaan
yksittäisiä käyntikertoja, harjoittelemaan arviointiyhteenvetojen tekemistä sekä terapiapalautteen antamista. Tavoitteenani oli syventää osaamistani toimintataitojen taustalla vaikuttavista valmiuksista, sekä harjoitella havainnoimaan näitä asioita strukturoitujen menetelmien, sekä toiminnan havainnoinnin avulla. Tämän lisäksi keskityin erilaisten arviointimenetelmien harjoitteluun ja käyttöönottoon osana toimintakyvyn arviointia.
Jyväskylän kaupungin lasten kuntoutuspalvelut (puheterapia, fysioterapia & toimintaterapia) toteutuvat Asemakadun tiloissa, sekä sairaala Novassa. Toimimme pääasiassa harjoittelun aikana sairaala Novan tiloissa. Tiloihin kuuluu arviointihuoneita, virikkeellinen ryhmätila, sekä SI-sali. Yleensä strukturoidut arviointimenetelmät toteutettiin vähemmän virikkeellisissä arviointitiloissa, ja vapaan toiminnan ja leikin havainnointi virikkeellisessä, monipuolisia toimintoja mahdollistavassa terapiatilassa.
Jyväskylän kaupungin lasten toimintaterapiapalveluihin ohjautuminen:



Läheteet saapuvat joko sähköisellä lomakkeella lifecare-palvelun kautta tai turvapostilla sähköpostiin.
Saapuneet lähetteet käsitellään kuukausittain lähetetiimissä.
lähetetiimissä varmistetaan että toimintaterapia-arvion tarpeellisuuden kriteerit täyttyvät ja tämän perusteella tehdään päätös lähetteen vastaanottamisesta.
Tiimi arvioi lähetteen sekä asiakkaan tietojen perusteella, mihin jonoon asiakas kirjataan, eli millaisesta osaamisesta asiakas hyötyisi eniten. Jonokirja on sähköisessä muodossa Lifecare-järjestelmässä.
SI-jono
Perusjono
Nepsy-jono
Toimintaterapia-arviointi:
Lasten toimintaterapiassa arviointikäyntejä on yleensä 2-3. Kontrolliarviot voivat toteutua yhdellä käyntikerralla. Arviointimenetelmät valitaan lähetteessä ilmenevien haasteiden sekä muun oleellisen tiedon perusteella. Arvioinnissa hyödynnetään muiden ammattilaisten tuottamaa tieto (esim. pikkulapsiperheiden psykologin/koulupsykologin tutkimukset, neuvolan kehitysseurannat & varhaiskasvatuksen/koulun henkilökunnan tuottama tieto. Strukturoitujen arviointimenetelmien ohessa lapsen toimintaa havainnoidaan niin vuorovaikutuksen, kielen kuin toiminnan ohjauksen näkökulmasta. Näiden lisäksi oleellisesti havainnoidaan toimintataitoja ja valmiuksia, sekä ideointia ja leikkiä.
Arvioinnissa käytettäviä menetelmiä:
- Map (Miller Assesment for Preschoolers)
- Beery Vmi (Beery-Buktenica Developmental Test of Visual-Motor Integration)
- Sensomotoristen perusvalmiuksien kliininen havainnointi
- M-Fun (Miller Function and Participation Scales)
- Viivi (5-15)
- Spm - Spm-P (Sensory Processing Measure)
- Ihmispiirrostesti
- toiminnan havainnointi
- esitietolomake (toimintakyvylle olennaisten
tietojen kartoittaminen)
Toimintaterapia-arvioinnin yhteenvedossa kerrotaan arviointimenetelmien sekä toiminnan havainnoinnin tuottamat tulokset, vanhemmilta sekä päiväkodista/koulusta kerätty tieto, jatkosuositukset sekä toimenpiteet. Tässä vaiheessa voi olla myös tarpeen konsultoida muita ammattilaisia, kuten lääkäriä, fysioterapeuttia, puheterapeuttia tai psykologia.
Arviointipalautteet annettiin vallitsevan tilanteen vuoksi pääasiassa etäyhteydellä. Palaverissa mukana voi olla asiakkaan vanhempien lisäksi koulun tai varhaiskasvatuksen henkilökuntaa tai muita kuntoutuksen ammattilaisia tarpeen mukaan. Arviointipalautteessa kerrotaan lähipiirille toimintaterapia-arvion yhteenveto, sekä keskustellaan, kuinka lapsen haasteet ja vahvuudet näyttäytyvät koti- ja päiväkoti/kouluympäristössä. On tärkeää pyrkiä löytämään kiinnekohtia lapsen arkitoiminnoista, sekä pohtia yhdessä vanhempien kanssa, voivatko arvioinnin havainnot selittää arkielämän haasteita. Samalla voidaan antaa toimintaterapeuttista neuvontaa asiakkaan lähiympäristöön, kuten päiväkotiin, kouluun tai kotiin.
Jos arvioinnin perusteella lapsi hyötyy yksilöllisestä toimintaterapiasta, voi Jyväskylän kaupungin toimintaterapiapalveluiden kautta saada lyhyen toimintaterapiajakson. Jos lapsi hyötyy pidempiaikaisesta terapiasta, lapselle haetaan palveluseteli yksityisen palveluntarjoajan palveluita varten. Jos lapsen haasteet ovat suuret ja laaja-alaiset, jolloin lapsi hyötyy pitkäaikaisesta kuntoutuksesta, voidaan lapselle hakea toimintaterapiaa Kelan vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena.
Vanhempien ryhmät
Aistivat -ryhmä
Ryhmä on tarkoitettu vanhemmille. joiden lapsella on aistimusten käsittelyn haasteita. ryhmässä annetaan tietoa aistitiedon käsittelyn vaikeuksista sekä tarjotaan keinoja ja toiminnallisia menetelmiä arkeen. Ryhmä kokoontuu Koronatilanteen vuoksi etäyhteydellä neljä kertaa. Yhdellä kerralla mukana on pikkulapsiperheiden psykologi kertomassa haastavan lapsen vanhemmuudesta, sekä kuinka vuorovaikutusta lapsen kanssa voi tukea.
Virtapiiri -ryhmä
Ryhmä on tarkoitettu vilkkaiden lasten vanhemmille. ryhmässä tarjotaan tietoa sekä keinoja, kuinka lasta voidaan tukea arjessa. Mukana ryhmässä on lastenneurologian sairaanhoitajat kertomassa ADHD diagnoosista.
Makustelijat -ryhmä
Ryhmän tarkoituksena on kertoa alle kouluikäisten lasten syömisen haasteista, ja antaa käytännön vinkkejä arjen ruokailutilanteisiin. Ryhmä toteutuu etäyhteydellä kaksi kertaa.
Ryhmäkerroilla mukana ravitsemusterapeutti, terveydenhoitaja, psykologi, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, toimintaterapeutti, puheterapeutti ja psykologi.
Harjoittelujakson tavoitteet
Harjoittelujakson tavoite (STTPR):
Tavoitteenani on tutustua lasten toimintaterapiassa käytettäviin arviointimenetelmiin, sekä ymmärtää, kuinka arviointimenetelmien tuloksia hyödynnetään johtopäätösten tekemisessä. Tämän lisäksi tavoitteenani on tutustua tarkemmin arviointimenetelmiin Beery VMI, Miller Assessment for Preschoolers (MAP) sekä Miller Function and Participation Scales (M-Fun) ja luoda kokonaiskuva arviointimenetelmistä, millaisessa tilanteessa mitäkin menetelmää voi hyödyntää, sekä millaisia asioita näillä kolmella arviointimenetelmällä arvioidaan.
Tavoitteen toteutuminen:
Olen päässyt tutustumaan monipuolisesti erilaisiin lasten arviointimenetelmiin. Olen päässyt itse käyttämään Miller Assessment for Preschoolers-arviointimenetelmää, Beery VMI-menetelmää, Sensory processing measure-lomakkeita aistitiedon käsittelyn kartoittamiseen sekä toiminnan havainnointia. Olen päässyt seuraamaan sensomotoristen perusvalmiuksien Kliinisen havainnoinnin toteuttamista, sekä toteuttanut osioita arviointimenetelmästä. Olen myös tutustunut Miller Function and Participation Scales (M-fun) menetelmän manuaalin sekä koulutusmateriaaleihin, mutta en ole päässyt kokeilemaan menetelmää käytännössä.
Koen, että harjoittelun jälkeen osaan hyödyntää erilaisia arviointimenetelmiä tarkoituksenmukaisesti. Olen tutustunut arviointimenetelmissä arvioitaviin taitoihin, sekä millaisia valmiuksia arviointimenetelmien tehtävät mittaavat. Olen oppinut yhdistämään arviointimenetelmistä saatua tietoa sekä lapsen arjen toiminnallisuudesta saatua tietoa ja tekemään yhteenvetoa tuloksista.
Harjoittelun ohjaajan arviointia tavoitteen toteutumisesta:
"Pihla on tutustunut kaupungin toimintaterapiassa käytettäviin menetelmiin aktiivisesti, perehtynyt manuaaleihin, ohjeisiin ja seurannut toisen toteuttamaa arviointia. Pihla on opetellut käyttämään Beery Vmi-testiä ja Map-testiä ja käytännössä toteuttanut arviointia ko. menetelmillä useamman kerran jakson aikana. M-Fun testiin Pihla on tutustunut itsenäisesti opiskellen. Testien testitekniikan ja pisteytyksen Pihla on omaksunut hyvin. Pihla on oppinut pohtimaan mitä mikin tehtävä vaatii lapselta, mitä tehtävällä halutaan saada selville, mitä se kertoo lapsen valmiuksista ja mitä muuta voi tehtävän aikana havainnoida lapsen toiminnasta. Pihla on oppinut tulkitsemaan testeistä saatuja tuloksia, yhdistämään tietoa arjen haasteisiin ja pohtimaan niiden pohjalta jatkosuosituksia sekä kirjaamaan yhteenvedon arvioinnista."
Harjoittelujakson tavoite (STTPR):
Tavoitteenani on vahvistaa toiminnan havainnoinnin taitoja. Miten ja millaisilla menetelmillä voidaan arvioida lasten toimintataitoja sekä valmiuksia? Millaisia johtopäätöksiä menetelmien hyödyntämisen avulla voidaan tehdä?
Tavoitteen toteutuminen:
Olen tehnyt harjoittelun aikana taulukon eri arviointimenetelmien tehtävistä, sekä tehtävissä vaadittavista valmiuksista. Eri arviointimenetelmien ymmärtäminen on vahvistanut toiminnan havainnoinnin taitoja myös arviointimenetelmien ulkopuolisessa toiminnan havainnoinnissa. Taulukkoa hyödyntäen voin jatkossa valita tarkoituksenmukaisesti arviointimenetelmiä lapsen valmiuksien ja taitojen arviointiin. Olen oppinut yhdistämään toimintaterapia-arvioinnista saatua tietoa, sekä lähiympäristön kertomia arjen toiminnallisia haasteita, ja löytämään asioita, jotka selittävät lapsen toimintaa ja käyttäytymistä arkitilanteissa. Taitojen taustalla vaikuttavien valmiuksien hahmottamien on johtanut arviointimenetelmien syvempään ymmärtämiseen, sekä helpottanut arviointitulosten tulkintaa sekä yhdistämistä lapsen arkitoimintoihin ja osallistumiseen.
Harjoittelun ohjaajan arviointia tavoitteen toteutumisesta:
"Jakson aikana Pihla on kehittynyt havainnoinnissa ja huomioinut lapsen toiminnassa tärkeitä asioita. Pihla on tehnyt tarkkoja havaintoja. Pihla on oppinut mm. havainnoimaan lapsen vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, valmiuksia ja toimintaa tilanteessa. Pihla on oppinut yhdistämään havainnoinnin kautta saamansa tiedon testituloksiin. Pihla on harjoitellut kuinka arvioinnista saadut tulokset selittävät lapsen haasteita arjessa."
Harjoittelujakson tavoite (STTPR):
Tavoitteenani on tutustua SI-terapeutin tekemään toimintaterapia-arviointiin sekä SI-terapian toteuttamiseen.
Tavoitteen toteutuminen:
Olen päässyt seuraamaan SI-terapiaa sekä tutustunut SI-terapian periaatteisiin. Olen päässyt käyttämään SI-terapialle tyypillisten välineiden käyttämistä. Olen tutustunut aiheeseen myös erilaisten kirjallisuuslähteiden kautta.
Harjoittelun ohjaajan arviointia tavoitteen toteutumisesta:
"Pihla on tutustunut si-terapeutin tekemään arviointiin ja si-terapian toteuttamiseen. Pihla on aktiivisesti esittänyt kysymyksiä si-terapiaan liittyen ja osallistunut si-terapeuttien pitämään vanhempien vertaistukiryhmään (Aistivat). Aistivat-ryhmä on tarkoitettu vanhemmille, joiden lapsilla on aistisäätelyvaikeuksia. Pihla on tutustunut sensoriseen integraatioon liittyvään kirjallisuuteen."
Harjoittelujakson tavoite (STTPR):
Tavoitteenani on tutustua Jyväskylän kaupungin lasten kuntoutuksen palvelujärjestelmään. Tavoitteenani on ymmärtää, mitä kautta lapsiasiakkaat ohjautuvat toimintaterapiapalveluihin, millaisia kuntoutuspalveluita lapsille on. Tavoitteenani on laajentaa ymmärrystä moniammatillisesta verkostotyöstä lasten kuntoutuksessa.
Tavoitteen toteutuminen:
Olen hahmottanut palvelujärjestelmää osallistumalla monipuolisesti erilaisiin palavereihin, sekä selvittänyt epäselviksi jääneitä kohtia lapsen kuntoutusprosessissa. Olen ollut seuraamassa puheterapeutin työtä sekä fysioterapeutin työtä. Olen ollut mukana moniammatillisissa tapaamisissa kuten esimerkiksi kuntoutustyöryhmissä, avoinlähete työryhmässä sekä moniammatillisissa arviointipalautetapaamisissa, joissa on ollut mukana mm. puheterapeutti, psykologi, päiväkodin ja koulun henkilökuntaa.
Harjoittelun ohjaajan arviointia tavoitteen toteutumisesta:
"Pihla on jakson aikana tutustunut kaupungin kuntoutuksen palvelujärjestelmään. Pihla on ollut mukana lähetteiden käsittelyssä, avoin lähete- työryhmässä, palautekeskusteluissa (joihin osallistunut varhaiskasvatuksen työntekijöitä tai opettaja), lasten kuntoutustyöryhmässä ja seurannut puhe- ja fysioterapeuttien työtä vastaanotolla. Pihla on ottanut selvää asioista, jotka ovat jääneet hänelle vielä epäselviksi."
Harjoittelujakson tavoite (STTVT):
Tavoitteenani on tutustua Jyväskylän kaupungin kuntoutuspalveluiden kirjauskäytänteisiin, sekä Lifecare potilastietojärjestelmän käyttöön. Tavoitteenani on harjoitella asiakaskäyntien ja toimintaterapia-arvioinnin yhteenvetojen kirjoittamista, sekä lapsen toimintakyvyn ja vuorovaikutuksen monipuolista ja laadullista kuvaamista.
Tavoitteen toteutuminen:
Olen päässyt harjoittelemaan kirjaamista päivittäin. Olen kehittynyt toiminnan laadun kuvaamisessa. Olen tehnyt päivittäiskirjauksia, sekä arviointipalautteita. Arviointipalautteiden kirjoittaminen on myös auttanut havaintojen merkitysten ymmärtämisessä: Mitä tämä arviointitilanteen havainto voi kertoa lapsen arkitoiminnasta ja osallistumisesta? Koen että kirjaamistaitoni ovat kokonaisuudessaan kehittyneet.
Palautetta harjoittelun ohjaajalta:
"Pihla on hienosti ottanut haltuun potilastietojärjestelmään kirjaamisen.
Pihla on aktiivisesti kirjannut potilastietojärjestelmään potilaskäynnit ja arviointien yhteenvetoja. Niistä hän on suoriutunut hyvin. Pihla on oppinut kuvamaan lapsen toimintakykyä laadullisesti riittävän yksityiskohtaisesti."
bottom of page